Tarinoita Airlie Beachilta

Airlie Beachilla oli aivan sateinen paiva. Koko paivan satoi niin paljon vetta ettei pystynyt todellakaan menemaan ulos. Paatettiin silti, etta pieni lenkki mennaan lentokentalle pain (Asuttiin Airlie Beachilta 15min keskustasta puskaan ja lentokentalle meneva tie on umpikuja, jonne kukaan taysjarkinen, joka ei asu siella mene!). Mulla oli sadetakki paalla joka peitti sortsit ja naytin et olisin alasti muuten ja Emmalla oli sika iso sateenvaarjo ja se oli muuten vain rajahtanyt. :D Oltiin ihan markia ja juteltiin siina jotain turhaa niin kuin aina. Takaa tulee paku, jossa on Wicked logo. Katsottiin vain, etta ompas turistit eksynyt outoon paikkaan. Autokuski avasi ikkunan ja huusi etta mita te taalla teette. Autossa oli kaksi jatkaa, jotka me tunsimme. Olimme olleet Cairnsissa samassa bilebussissa. Ma en tieda kummat olivat enemman suu auki. Olimme umpikujalla 9 tunnin paasta Cairnsista emmeka olleet puhuneet heille sen jalkeen. Noh, vaihdoimme kuulumisia ja he etsivat yopaikkaa. YLLATYS, etta hekin tulivat sohvasurffaamaan meidan hulluun perheeseen.

Seuraavana paivana oli taas aurinkoista ja lahdimme heidan kanssaan vesiputouksille. Se oli katevaa, koska meilla ei ollut autoa ja heilla ei ollut tekemista :D Haettiin kartta matkatoimistosta ja lahdettiin kohti vesiputouksia. Ajettiin tunti, kunnes pysahdyttiin rannalle. Tom sanoi, etta oli hukassa, eika tieda minne menna. Mina se reippaana tyttona huusin takapenkilta, etta nain hei puoli tuntia sitten kyltin missa luki waterfalls. Kaikki naamat kaantyivat minuun pain ja Emma puolinauraen huusi etta et sit voinut sanoa! Sanoin etta luulin Tomin tietavan minne menna. Todellisuudessa kukaan muu ei ollut nahnyt kylttia ja ma vaan puhuin ja pidin kyltin omassa tiedossa. Sit kaikki naurettiin sille kuinka blondi olen. Mut hei, puolituntia takaisin ja osasin sanoa missa kyltti oli ja loydettiin perille! Hyva mina!

Vesiputous oli upea (kuva alempana)! Emma ja pojat halusivat kiiveta ylos, mutta mina jain kameroiden kanssa juttelemaan muille. Piti menna virran yli ja ajattelin etten missaa mitaan. Kohta kumminkin tuli tylsaa ja lahdin 3 kameran, parin kannykan ja autonavaimien kanssa ylittamaan virtaa. Onneksi en kaatunut. Emma, Carl ja Tom menivat ylos ja Tom sai ison haavan jalkaansa ja Emma sai kateensa ja varpaisiinsa. Emmalta tippui matkalle myos sen varvastossu. Se lahti virran mukana ja Emma alkoi huutamaan. Pojat pelastivat kengan. Sit se tuli aivan ylpeana, etta ei hukannut 3 dollarin kenkaa. (pelkkaa saastoa, koska se ei olisi saanut uutta :D) Taman jalkeen lahdettiin todella kauniille jarvelle. Meidan piti uida siella, mutta siella oli levavaroitus niin jatettiin valiin. Lounaaksi pojat tarjosivat paahtoleipaa, voita ja sipsia leivan valiiin. Ihan oikeasti, me luultiin etta se oli lappa, muttei se ollut. Se oli ihan hyvaa, muttei tule kuulumaan ruokalistaamme (todellisuudessa olemme syoneet sita uudelleen Emman kanssa).

Yritimme myos vierailla yhdessa muussa paikassa, jonka nimea en muista (Emman lisays: se oli kaivos) muttei ikina loydetty sita. Mentiin jollekkin hamaralle tielle jossa lehmat makasivat keskella tieta, nahtiin sika ilman paata ja paljon jotain hamaria koneita! Sit jouduttiin ylittamaan joki autolla ja meinasi loppua bensa. Paatettiin palata hulluun perheeseemme. Paiva oli kiva ja pojat lahtivat menemaan. Ei olla kuultu heista paljoa (paitsi kerrottu draama-paivitys hullusta perheesta), mutta ehka me nahdaan heidat taas niin hamarassa paikassa kun sita vahiten odotetaan :)

P.s Lahdettiin Airlie Beachilla bilettamaan laivamatkan jatkoille. Emma loysi sen laukusta leikkirahaa kun perheen 4-vuotias tytto oli sanonut etta pitaahan Emmankin saada jotain ostaa. Miten sekin voi tietaa, ettei Emmalle anneta keksirahaa viikossa kuin 5 dollaria (MAX) :D
PP.s Istuttiin ulkona ja eras poika ohitti meidat. Han katsoi meita ja huusi Jesus, Repesin ja sanoi Emmalle et: Kato se naki Jeesusksen! Paras tilannekomiikka taalla! Naurettiin ihan taukoomatta!

-Paapi



Pojat ajo tyynesti kattoikkuna auki muutaman puron yli, me tytot kiljuttiin takapenkilla!