retket

Sunnuntaina oltiin Emman kanssa valliriutalla. Talla kertaa oltiin jopa ajoissa liikkeella.Vene lahti aamulla kahdeksan aikaan. Varttia myohemmin tuli hirveat aallot ja mentiin kannelle ottamaan aurinkoa ja katsomaan merta. Oli aurinkoinen, mutta todella tuulinen paiva. Aallot tuntuivat mahassa asti. Nautimme matkasta, mutta muut ihmiset alkoivat oksentamaan. Ensimmainen snorklaus alkoi parin tunnin paasta lahdosta. Uimme valliriutalle ja snorklasimme. Oli vaan aika jumppa kun lopetti uimisen niin muutaman minuutin paasta ajautui takaisin veneelle. Se oli silti sika hauskaa ja naimme koralleita. Sen jalkeen soimme lounaan ja aloimme menna kohti seuraavaa riuttaa. Makasimme Emman kanssa veneen etuosassa, jossa aallot tuntuivat eniten mahassa. Jokaisella isolla aallolla huusimme ja nauroimme. Muita ei varmaan naurattanut oksennuspussi naamalla. Vaikka olen ollut paljon veneissa niin voin kertoo etta nama aallot olivat isoimpia IKINA! Toisen sukelluksen jalkeen henkilokunta kehoitti meita siirtymaan taakse aaltojen takia. Me vaan naurettiin ja sanottiin etta ollaan huvipuistossa, ei haluta siirtya. Ne katsoi ihan ihmeissaan, etta ihan miten haluatte. Sitten alkoi viini- ja juustotarjoilu. Yksi mukava nainen sai viinit paallensa aaltojen takia. Me Emman kanssa viinin ammattilaisina joimme ne heti pois. (ettei happane tai jotain :D) Oli aivan upeata ja yksi miehistosta otti kitaran ja alkoi laulamaan. Han lauloi meille biisin ja olimme niin otettuja etta ostimme hanen levynsa. (ollaan vahan helppoja :D) Paiva oli mahtava. Sen jalkeen olimme ihan poikki ja saimme kyydin Nevanille. Bussimatkan keskustelu TODELLA vasyneena: Paapi sanoo: Emma, oletko huomannut, etta ihmisilla on paljon uima-altaita? Emma sanoo: Joo, ma nain just yhden vesiliukumaen ilman uima-allasta. Paapi sanoo: Aijaa, Ookko varma ettei se ole tavallinen liukumaki? Emma sanoo: Totta, Se muuten oli! Kaytiin tama keskustelu aivan pokalla ja sen jalkeen naurettiin koko loppu matka talle! Hyva paiva!



Maanantaina vuorossa oli Cape Tripulation eli sademetsaretki. Olimme jalleen kerran ajoissa. Menimme Australian toiseksi hienointa maisemareittia sinne (ensimmaiseksi hienoin jo nahty :D). Kavelimme sademetsissa ja siella vahan satoi, muttei se meita haitannut. Vierailimme pienessa ihanassa kaupungissa Port Douglasissa, jossa oli aivan ihana kirkko. Kirkon takaseinassa oli iso ikkuna, josta nakyi rannalle. Aivan unelma haakirkko. Sitten tuli lounas, ja me oltiin SAASTETTY! Otetaan hei omat evaat. Meilla oli valkosta leipaa, tomaattia ja tonnikalaa. Kun olimme tayttaneet leivat, meinasimme oksentaa ne ulos. Aivan jarkyttavaa, mutta jalleen kerran, PELKKAA SAASTOO!!! Ens kerran ostetaan kylla lounas. Sen jalkeen lahdimme krokotiiliveneelle. Kun nahtiin eka krokotiili niin Emma sanoi mulle vihaisesti, etta eihan toi liiku, olen ihan varma, etta se on teko krokotiili joita noi pistaa tanne ettei ihmisille tule paha mieli jos ne ei nae yhtaan oikeata. Yritin selittaa, etta on se aito, se ei vaan aina liiku. Onneksi se liikkui lopulta, etta Emma uskoi. Sitten nahtii monia muita krokotiileja, kaarmeita ja lintuja. Nahtiin myos pikku krokoja ja yksi kroko ui meita vastaan. Se oli mahtavaa!! Retken lopussa oltiin taas niin vasyneita, etta naurettiin loppumatka ja muilla meni taas hermot! Meilla oli kivaaa!!!

-Paapi

Ja matka jatkuu...

Nyt on jatkettu matkaa ja ikavoidaan Cairnsia. Aivan mahtava paikka ja tavattiin aivan ihania ihmisia. Varsinkin viimenen viikko kun asuttiin Nevanin luona ja saatiin viettaa aikaa sen ja Sydneyn kanssa. Me tapellaan edelleen Sydneyn kanssa siita missa joulupukki asuu, mutta onneks kaikki tan blogin lukijat tietaa totuuden :) Sydney oli muutenkin aivan mahtava persoona, se kun ei paljoo miettiny mita suustansa paasti. Sovittiin jotenkin hyvin sen kanssa saman katon alle kun ei kellaan meilla oikein taa suodatus toiminu. Se oli myos ihminen jolle sattuu ja tapahtuu niin paljon, etta joka ilta sai nauraa aivan hulluna sen toilailuille. Nevanin kanssa kerailtiin Kewarra Beachilta kuolleita rapuja meille ruuaks. Onneks ei tarvinnu lopulta syoda niita kun kokkausvuorot jakautu kun itsestaan ja saatiin joka ilta syoda yhdessa. Niin ja taidettiin me vahan gooniakin maistella... Viimesena iltana saatiin hyvat naurut kun laitettiin Paapin kans koko poppoolle pizzaa ja ykskaan pizza ei tainnu onnistua. Tai jos tykkaa raa'asta tai palaneesta pizzasta, niin niista kahdesta oli kylla valinnanvaraa. Ei kehdattu kertoo meidan opiskelutaustasta siina vaiheessa :D Kaiken kaikkiaan siis aivan mieleton viikko Nevanin luona ja varmasti yksi niista asioista mitka muistaa pitkaan.

Kaytiin myos vahan katteleen koralleita ja sademetsia sen viikon aikana (Paapi saa kertoo niista kohta lisaa) ja ma kavin hyppaamassa benji-hypyn. Onneks oli Sydney mukana, joka oli pari paivaa aiemmin hypanny sen 5 kertaa. Siina ennen ylos menoo mietin hetken oonko ihan valmis, mut Sydney tais paastaa muutaman kirosanan ja patisti mut sinne. Sit vaan mentiin! Toivottavasti saan videon jossain vaiheessa nakyviin, se on aika hulvatonta matskua. Eka hengailen siella ylhaalla innoissani ja juttelen niille tyypeille samalla kun ne koyttaa mun jalkoja. Sit tulee se vaihe kun pitaa menna reunalle ja mun ilme on aika nakemisen arvonen. Paastaan aika monta kirosanaa, naytan silta etta pyorryn ja lopulta onnistun hyppaan. Mulla ei vielakaan oo pienintakaan hajua miten tein sen. Ja siita paa alaspain hengausvaiheesta muistan sen et huusin Paapille ja Sydneylle et mulla on kauhee kramppi takapuolessa ja kaikki siina maisemakahvilassa paivakahveella olevat mummot saatto vetaa sufeet vaaraan kurkkuun.

Nyt siis ollaan paasty parin tunnin matka East Coastia alaspain ja majaillaan Mission Beachilla hostellissa. Huomenna Paapi kay hyppaan laskuvarjohypyn ja kaytiin varmuuden vuoks syomassa tanaan kunnon pihvit (okei, ne oli myos superhalvat) et Paapin viimeinen illallinen oli varmasti hyva :D Ei vaan, eikohan toi kaistapaa sielta tuu elavana takas! Huomenna sit matka jatkuu Townsvilleen, etta ollaan joskus perilla hostellissa missa meita odottaa tyot. Taa alkuloma kun on mennyt aika lomaillessa. Onneks osataan ettia noi ilmaset asumispaikat, joista saa aivan varmasti myos parhaat kokemukset!

-Emma

Hyvaa juhannusta!

Nyt on loydetty mahtava sijaiskoti. Asutaan Kewarra beachin lahella, joka on n. 20 minsaa Cairnsin keskustasta autolla (bussissa saa viettaa tunnin ja saa varmasti pahan olon). Kavellen paasee aivan ihanalle Trinity Beachille, mika on taalla ensimmainen oikea ranta missa saa uida. Tosin siellakin on krokotiilivarotukset, mut lillutaan niin lahella rantaa, ettei ne pure. Asutaan siis australialaisen Nevanin luona, jolla on aivan ihana koti (meilla on oma huone) ja se pitaa meista hyvaa huolta. Siella asuu myos aivan mieleton kanadalaistytto Sydney, joka on kertonu meille kaikki vinkit milla saastaa rahaa East Coastilla ja se auttaa meita saamaan duunipaikan! Tai paikan missa voidaan tehda toita majotuksen ja retkien eteen, aivan mahtavaa! Eli vietetaan varmaan kuukausi Rainbow Beachilla, asutaan halvalla ja retkeillaan.

Eilen sain aivan mahtavat naurut kun Paapi lahti Nevanin ja Sydneyn kanssa kauppaan ja sen piti ostaa meille goonia (tarkottaa siis taalla myytavia superhalpoja tonkkaviineja). No Paapi tulee sit takas viinitonkan kans ja kerto et silla oli vahan vaikeuksia loytaa just sita Goon-merkkista viinia, kunnes sille oltiin kerrottu et sellasta ei oo olemassa :D Toiset hyvat naurut sain kun mentiin bussilla Kewarra Beachille ja Paapi koitti kysya kuskilta missa meidan pitaa jaada. No se onnistu kysyyn "Is this our..." ja samalla kuski teki niin mahtavan kaannoksen et Paapi lensi kaaressa mun paalle ja sen jalkeen saatiin niin hysteerinen naurukohtaus et oli pakko jaada pois bussista. Onneks oltiin oikeella kadulla :D

Nyt siis Suomessa on juhannus, joten tottakai meidankin pitaa juhlia sita jotenkin. Eilen kokattiin koko poppoolle ruokaa (joka oikeesti onnistu vaikka keittiossa oli vaan ma ja Paapi) ja huomenna lahdetaan snorklaileen Great Barrier Reefille. Aivan mahtavaa paasta tsiigaileen niita huikeen varisia fisuja ja saatetaan nahda jopa hai. Ja ens viikolle on varattu laskuvarjohyppy Paapille ja benji-hyppy mulle. APUA!

-Emma

                                                    Kewarra Beach

                                                    Ajateltiin sijottaa rahamme palmuun

Onnen paiva

Maailman paras paiva. Tanaan loppui 4 yon kammottava hostellipiina. Siis oikeasti, aivan jarkyttava hostelli. Kaikki poydat oli tyyliin vinossa, eika kukaan korjannut niita, uima-allas alue oli ainoa ihana paikka siella, mutta sita ei kruunannut 3 rikkinaista aurinkotuolia, joihin Emma jai pepustaan kiinni (ma en, koska mulla oli se ainoa ehja tuoli). (Emman lisays: se sattu aika paljon ku kankut jaa muovituolin rakoihin ja mihin pain tahansa yritit liikkua niin saattuu vaan enemman. Siina sit tonotin muovituoli ahterissa...) Nahtiin enemman otokoita kun sademetsassa Melbournessa. mm. hamahakki vessan pontossa, tapoin torakoita kun kukaan muu ei uskaltanut, sitten se yli 10 cm kaikkien otokoiden aiti ja tuhansia muurahaisin joka paikassa plus yksi outo otokka, josta ei osattu paattaa minka varinen se oli. EI enaa ikina varata hostellia ennen kuin ollaan nahty se!!!
Jouduttiin lohduttamaaan itseamme sitten party bussilla. Se oli aivan mahtava. Kierrettiin punaisella englantilaisella kaksikerroksisella bussilla baareja lapi Cairnsissa. Noh, Mun ja Emman tuurilla jaatiin tietysti toiseksi vikaan baariin kun ei tajuttu et bussi lahti. Sit jouduttiin kavelemaan Gilliganssiin Ollaan kylla ihan toivottomia. Oli silti aivan mahtava ilta. Emma tuli yhdessa kisassa kolmanneksi (se missa, jaakoon arvoitukseksi...). Muuten taidettiin missata muut kilpailut kun ei keskitytty siihen kierrokseen tarpeeksi Se oli ainoa ilta kun ei nahty ollenkaan torakoita (jostain kumman syysta) Mutta mehan ei muuten juotaisi ellei hostelli olisi niin kauhea.. NOT!
P.s Istutaan nyt matkatoimistossa koneilla rinkkojen kanssa ja leikitaan kodittomia. Yritetaan jarkyttaa ihmisia kun majoitus on niin kallista et saataisiin alennusta.
-Paapi

Muutto

Pakko mainita viela hiukkasen meidan tyonhausta ennen kun Paapi paasee tilittaan hostellista. Taalla haettiin partybussiin tarjoilijoita ja viesti joka saatiin oli kutakuinkin tallanen: "Ilman etta lahetatte minulle bikinikuvianne, en voi tietaa sovitteko tahan tyohon." (Kirjoitettu huonolla englannilla) Etta talla tavalla nykyaan selvitetaan onko sopiva tarjoilijaksi... Tyonhaku siis jatkuu.
-Emma

Nyt sitten tulee ekan kerran kirosanoja!!! VOI V***U, S*****A, P*******!!!!! Ensimmainen oikea kriisi. Loysimme yhdesta kivasta matkanvalittajayrityksesta halvan hostellin. Olimme aivan onnessamme 50 dollarin hinnasta/ 4 yota. Se oli parin korttelin paasta nykyisesta IHANASTA, mutta kalliista hostellistamme. Otimme sen heti vastaan. Tanaan herasimme 9 aamulla pakkaamaan ja lahdimme rinkkojemme kanssa uuteen halpaan hostelliimme. Noh, hostelli oli ulkoa pain ihan ok. Huonompi kuin edellisemme, mutta silti ok. Menimme huoneeseemme ja se oli aika ankea. Ajattelimme, etta kylla tama tasta. Vain 4 yota.
Tapasimme uudet kamppiksemme. He olivat superkivoja englantilaisia.
Pian alkoi kuulua outoa aanta ja ovi narisi. Huusin Emmalle, etta pista ovi kiinni. Emma kaveli ovelle ja alkoi huutaa kuin palosireeni. Mina (otokkavastaava) hyppasin kerrossankyyn ja huusin Emmalle suomeksi, etta mika se on? Mika se on? Emma vaan huusi! Yritin kysya suomeksi, etta mika se on, mutta huutoa vain vastaukseksi! Lopulta Emma huusi, etta tule katsomaan. Tulin katsomaan ja huusin aivan TAYSIA! Yli 10 cm otokka, jolla on ns. sakset, jota se heilutti ja siina otokasta kuului aivan kauhea aani. Ei voi tajuta. Sitten se avasi meidan PAINAVAN OVEN niilla saksilla. Huudettiin ihan pala kurkussa ja Emma soitti respaan. Emman eka lause respalle, We have emergency situation here. Here is a big BUG. Respa vaan kysyi hammentyneena etta BUG? Emma vaan huusi et joo joo joo joo ja sit ne lahetti miehen sinne. Mies tuli sinne ja alkoi huitoa otokkaa kengalla ulos. Lopulta otokka tippui alemmalle kerrokselle josta respanainen otti sen kateensa ja sanoi etta naa on ihan kivoja. SIIIS VOIN KERTOO, ETTA ME SAATIIN EMMAN KANS P***A halvaus. Noh, taman jalkeen mentiin tekemaan aamupalaa. Aina kun heitin jotain roskiin niin sielta lensi 50 karpasta ulos ja kun juotiin aamukahvit niin meidan poyta oli aivan vinossa. Hyva ettei porattu siella, mut nyt me ollaan sopeuduttu siihen, etta aina ei voi voittaa, mutta kun haviaa niin se on aivan kauheata. Sit muut asukkaat sanoi, etta ilmainen illallinen on pastaa ja tomaattikastiketta puolilautasta ja ilmainen aamupala on 8.30 asti aamulla (muroja ja maitoa)! Seuraavan kerran tsekataan hostelli etukateen!!!
Onneksi meilla on TAAS toisemme niin nukutaan varmaan samassa ylasangyssa kirves kadessa ja vaihdetaan yovuoroa tunnin valein SITA SAA MITA TILAA Onneksi otetaan taa vaan hyvana muistona. EI ikina unohdeta meidan sademetsahostellia!
GOOD NIGHT, SLEEP WELL.... MAYBE NOT!
-Paapi

Maailman parasta tyonhakua

Tyonhaku on alkanut hauskasti, muttei ole tuottanut tulosta. Mulla ei ole ollut ikina nain hauskaa kun haen tyota. Noh, tyonhaku alkoi kirjoittamalla CV:t. Kehuttiin siina itseamme niin kuin taalla on tapana ja hutastiin ne vahan vasemmalla kadella. Kun hakemukset oli valmiit niin mietittiin, etta mihinka me aletaan viemaan niita.

Aluksi mentiin samoihin paikkoihin, mutta kun Cairnsissa on niin vahan toita niin paatettiin jakaantua. Tasta se hauskuus alkoi.
Emma ei suostunut tulemaan hienoihin hotelleihin, joihin ma hain toihin. Menin ensin holiday inn hotelliin ja siella oli heti avoin paikka. Sain heti jatettya hakemuksen ja olin ensimmainen joka jatti CV:sa Jatkettiin kierrosta kysymalla hotelleista ja ravintoloista, mutta melkein kaikki sanoi ettei nyt ole vapaita tyopaikkoja. Paatettiin alkaa hakemaan muihinkin paikkoihin toihin. Vertailtiin myos toistemme CV:ta ja huomattiin, etta Emmalla oli kirjoitusvirhe juuri siina lauseessa, jossa han oli kehunut englanninkielentaitojansa. Emmaa alkoi havettaa niin paljon, etta han alkoi hakemaan toihin vaan kiinalaisiin, japanilaisiin, intialaisiin ja yhteen libanonilaiseen ravintolaan. Ma meinasin DELATA aina kun tuli tan tyyppinen ravintola niin Emma meni juoksu jalkaa sinne sisaan. Yhdessa intialaisessa ravintolassa oli mies turbaani paassa ja kun Emma oli menossa ravintolaan sisaan niin sain aivan jarkyttavan hepulin kun aloin miettia Emmaa samanlainen turbaani paassa siella ja sanovan intiaksi heidan viikkotarjouksia. Jouduttiin menemaan nurkan taakse nauramaan ennen kuin Emma pystyi menemaan sinne!
Paatettiin, etta jos toinen loytaa tyon niin jaetaan rahat, koska ollaan samalla budjetilla ja me muutenkin jaetaan taalla kaikki. Emman vastaus tahan suunnitelmaan on etta joo, hyva idea! Kun sa teet paallikon toita ja tienaat sikana niin ma voin olla ruokapalkalla mun kiinalaisissa toissa Siis me ollaan saatu tasta niin hyvat naurut. Eilen meidan kamppis sai varmaan musta traumoja kun olin just nukahtamassa ja aloin miettia Emman tulevaa tarjoilijan uraa niin aloin nauraa ihan hysteerisesti yksin enka pystynyt kertomaan mun hyvaa juttua kun ei se tajunnut sita! MIKSKOHAN??
Yksi hyva tyotarjous tuli viela Emmalle. Kokin paikka japanilaiseen. Tarvittiin vahan kokemusta sushista Siis Emma on tehnyt sita kaksi kertaa, josta toinen oli mun kanssa. Ma en tajua miksi se aliarvioi omia kokemuksiaan? Olispa mennyt sekin paikka konkurssiin Emman jaljilta:D

Loppuhuipennus: Pakko kirjoittaa viela kokemuksesta kun lennettiin tanne suomesta. Oltiin Amsterdamin kentalla menossa kiinaan. Lentokentalle tuli nainen ja sanoin Emmalle et kuka tulee kireissa vaatteissa korkkarit jalassa 12 tunnin yolennolle? Emma vastasi: Paapi, ehka se jaa aikaisemmin pois! Kysyin Emmalta et kesken lennon vai? Onneksi me ollaan niin samatasoisia, ettei tule tylsa kesa JA ONNEKSI kukaan ei ymmarra suomea taalla kun meidan jutut on vaan niin HUONOJA
See ya
-Paapi

Lampoa, aurinkoa ja oikea vastoinkayminen

Ollaan saavuttu Cairnsiin ja taalla on aivan ihanaa! Taa on nyt se paikka missa voidaan hengahtaa hetki ja vasta sitten jatkaa reissua. (Eli nyt on se hetki etta rahatilanne kaipaa kohennusta, joten toita on loydettava.)
Lento tanne meni aivan loistavasti, tosin turvatarkastuksessa ollut mies pitaa meita varmaan ihan pimeina (sehan on taysin vaara luulo). Luultiin et lennolle ei saa vieda ruokaa niin ennen turvatarkastusta tungettiin sit kaksin kasin banaania suuhun ettei ruokaa vaan menis hukkaan. No se turvatarkatus-mies sit heitti lapalla et oisko mulleki, niin meikahan tarjos sille laukusta banaania. Sit se nauro ja kieltayty. Turvatarkastuksen jalkeen mun oli viela pakko kysya "Are you sure you don't want that banana? You can have it!" No, saatiin pitaa banaanimme ja ottaa se viela lentokoneeseen mukaan (ei tarvinnu heittaa roskiin, Paapi piti bileet).
Mutta siis vastapuolena sille et taa on aivan mahtava paikka ja viihdytaan taalla, on se tyonhaku. Okei, topless-tarjoilijan paikkoja vois loytya, mut halutaan vahan enemman jotain clothes-on-tyyppista tyota. Taalla me kierretaan raflasta seuraavaan ja jaetaan meidan englanniks kaannettyja cv:ta (tyonantajille varmat naurut). Toivottavasti nappaa! No, onneks on hatatapauksia varten luottokortti (terkkuja Paapin vanhemmille!) et selvitaan ainakin taa viikonloppu!
Vahan on ikava edellisen hotellin kamppiksia (especially Estelle, we miss u!), varsinkin ku uus kamppis halus kaantaa eilen illalla koko huoneen ympari koska pelkaa niin paljon otokoita. Ja meidan hostelli on tosi siisti. Aateltiin vaittaa sille et nahtiin supertorakka ja kattoo sen reaktio :D
No, nyt ollaan perilla Suomen uutisista tan koneella istumisen jalkeen (Halla-Aho, Parviainen, Nokia) kiitos Lauran, joten voidaan jatkaa tyonhakua (paidat paalla).
Cheers!
-Emma

Great Ocean Road

Kaytiin Melbournessa aivan ihanalla Great ocean road-kierroksella. Se alkoi heti aamusta ja meilla oli suuria heraamisongelmia. Meilla soi 5 heratyskelloa ja silti se opas soitti meille etta ollaan tassa alhaalla, Voitteko tulla? HUPS. Taa oli Emman vika KAI Se ei motivoinut mua ainakaan heraamaan kaantamalla kylkea!
Seitsemalta paastii matkaan. Matka kuitenkin alkoi vahan huonosti kun aamu kiireessa unohdettiin ottaa osallistumislappu mukaan!!! (Se varmaan johtui siita, etta lappu osa-alueelle ei ole merkitty viela vastaavaa) Meilla oli pikkubussi, jolla mentiin ensin Bells beachille. Siella syotiin kekseja ja juotiin kahvia. Sielta kierros jatkui todella upeaa maisematieta pitkin. Pysahdeltiin matkalla ja saatiin ottaa kuvia.
Matkalla pysahdyttiin katsomaan myos koalia ja papukaijoja. Koalat vain soi ja nukkui. Ne oli aivan ihania. Niihin ei ikava kylla saanut koskea, joten joudutaan menemaan johonkin elaintarhaan etta Emma saa koalan syliinsa Sit nahtiin papukaijoja samassa paikassa. Opas neuvoi ottamaan kivia kateen niin papukaijat lentaisi siihen. Niinhan siina kavi ja kun mun vuoro tuli niin kiljasin taysia et mun eka papukaija tais saada sydarin!
Matka jatkui kohti sademetsaa. Yritettiin loytaa sielta lihansyojaetanoita mut ne oli jossain piilossa. Tosin olin vain onnellinen etten nahnyt mitaan kauhean "elavaa" niin kuin kaarmeita tai niiden kavereita
Loppukierroksen kruunasi 12 apostolia, joita oikeasti on enaa 8 jaljella. Otettiin kuvia siella ja mentiin katsomaan auringonlaskua ns. London Bridgelle. Paiva oli paras tahan mennessa
Sit opaspaivitys:
Meilla oli australialainen opas nimelta Brad. Hanet kuulemma muistaa Brad Pittista. Noh, ei ainakaan ulkonaollisesti, mutta han oli todella mukava. Joku siina kuitenkin kaiversi meita. Hanella oli todella hyva huumorintaju ja han kertoi erilaisia tarinoita mm. demostroi koalien lisaantymishetkea ja aina kun olimme menneet jonkut tietyn matkan, han alkoi tootata ja huutaa taysilla kadet ilmassa samalla kuin ajoi. Sitten hanella oli todella tiukka aikataulu, koska han halusi nayttaa meille kaikki nahtavyydet. Han ajoi varmaan 150km/h kiemuraisia teita niin etta hyva ettei laatattu autoon. Se oli ihan hauskaa mut maisemat oli kuin olisi kelannut lonely planettia pikakelauksella Lopuksi tama herrasmies sanoi kun etupenkin yh-aiti ja ihana 3-vuotiaspoika lahti, etta han sai kauhean paansaryn pojan huudosta. Poika ei huutanut kun muutaman kerran matkan aikana. Nyt me vahan vihataan sita opasta, koska ei noin sanota muille asiakkaille.
P.s Kaikki jotka haluaa juottaa mut kanniin (olen kuullut et teita on monia), etta mun saastourakka lakkaisi niin tiedoksi: NO MONEY LEFT! Joudutaan alkaa syomaan eukalyptyksia kun eiko niista saa jotkut pollyt? :D  AINIIN JA NE ON ILMAISIA Sit kun Emma on ihan sekaisin niin jatan sen nukkuun puuhun niin kuin koalat niin ei tarvitse ostaa sille enaa omaa sankya (Ne vasta kallita on hostelleissa) BYE!

-Paapi

 

Melbsi

Tultiin Melbourneen kolme paivaa sitten. Saatiin kaverilta hyva vinkki yopaikasta. Ollaan Pint on Punt- hostellissa, joka on todella edullinen, mutta myos viihtyisa ja siisti. Alakerrassa meilla on irlantilainen baari, jossa kaytiin kuuntelemassa karaokea yksi ilta. Se oli niin mahtava kokemus. Siella oli niin erilaisia persoonia, etta meinattiin tukehtua niiden laulamiseen. Baarissa on kevaan pop idol kilpailu, jonka voittaja saa 300 dollaria palkinnoksi. Oltiin toiseksi vikana kilpailupaivana siella. Parhaat palat oli vanhempi nainen joka naytti tulleen uskoon. Han lauloi amazing grace ja repeiltiin, etta nunnat tulee varmaan baarin lapi kertosakeen aikana :D Toinen oli feikki -Eminem. Kadet heilui niin paljon joka suuntaan ettei ehtinyt laulaa kuin joka neljannen lauseen kun ilmeet ja eleet vei muun ajan.

Kaytiin katsomassa pingviineja toissapaivana. Ne oli niin ihania. Nahtiin noin 20 pingviinia ja mietittiin etta mennaan pilkkomaan niille ruokaa joku ilta, kun niilla oli tays jumppa pilkkoa niita itse. Rakastuttiin niihin!

Ensi viikon alussa lahdetaan Great Ocean Roadille. Ollaan ihan innoissamme retkesta. Mennaan katsomaan 12 apostolia ja toivotaan aurinkoa!!!! Sen jalkeen lennetaan Cairnsiin pois sateesta. Haaveilemme jo pienemmasta paikasta suurkaupunkien jalkeen. Ollaan tykatty paljon etelasta, mutta aurinko ei juuri paista! Halutaan rusinoiksi :D! Emma jaksaa muistuttaa mua siita, etta eihan australiassa ole talvella kylma. Taisin sanoa sille niin! HUPS! Mietitaan tata aina valilla kun tulee kaatamalla vetta ja nojataan toisiimme kauppojen markiisien alla ja mietitaan valkoisia hiekkarantoja :) Onneksi ystavyys lammittaa ♥

P.s Onneksi ma olen rahastonhoitaja. Emman joka lause alkaa etta "MAA HALUAN"! Ostan sille makean paivassa, jotta se pysyy tyytyvaisena ja HILJAA :D Tosin eilen Melbournen keskustassa taa ei toiminut. Se oli juuri saanut metrilakun niin minuutti sen jalkeen se huutaa taysilla "WOW PANNUKAKKUJA". Mulla on viela Emman koulutus kesken!

-Paapi

Vastuu.

Niin kuin arkipaivaisessa elamassa, myos matkalla taytyy ottaa vastuuta erilaisista asioista. Ja kun lahtee matkalle hyvan ystavan kanssa, vastuualueet jakaantuvat kuin itsestaan. Tassa meidan vastuumme, suosittelemme lampimasti muillekin yhdessa reissaajille.

Paapin vastuut:
-otokka-, etenkin torakkavastaava (Huolehtii niiden tappamisesta ja havittamisesta oikealla tavalla. Kerrossankytilanteessa nukkuu aina alasangyssa, etta on sielta valmis suojelemaan ylhaalla nukkuvaa Emmaa otokoilta)
-rahavastaava (Huolehtii rahoista, mika tarkoittaa ruokien puolittamista, halvimpien paikkojen perassa juoksemista, nuudelin syontia ja iloista ilmetta Paapin kasvoilla kun ruoka on maksanut 70 c. Heltyy kuitenkin usein viinilasillisen jalkeen.)
-avainvastaava (Toimenkuva: huolehtii hostellihuoneen avaimen mukaan. Todellisuus: lahdetaan aina ilman avainta, onneksi kamppikset on kotona.)
-laakevastaava (Huolehtii, etta mukana on kaikki tarvittavat laakkeet mm. keuhkokuumeeseen. Taman vastuun siirtamista harkittiin imodium-hassakan jalkeen)
-kahvivastaava (Emma vaan ei osaa tehda hyvaa kahvia)
-paperivastaava (Huolehtii etta mukana on aina paperia Emman vahinkoja varten.)

Emman vastuut:
-hajuvastaava (Varmistaa ettei yksikaan liian puhdas vaate mene pyykkipussiin.)
-karttavastaava (Varmistaa etta kartta on mukana ja suunnistaa joka paikkaan. Aamut alkavat siis virkistavalla aamulenkilla sateessa pari korttelia vaaraan suuntaan ennen kuin oikea suunta loytyy.)
-pakkausvastaava (Pakkaa Paapin rinkkaan viela 3 vaatekertaa siina vaiheessa kun Paapi vaittaa etta rinkka on taynna.)

Vastuut eivat ole ihan tasapainossa, niin kuin nakyy. Mutta Emman pieni vastuumaara johtuu varavastuun suuresta maarasta. Kriisitilanteisiin kun on varauduttava jos vastuuta ei hoideta kunnolla.

-Emma

vastoinkaymisia

Tanaan on viimeinen paiva sydneyssa pariin kuukauteen. Ostettiin bussiliput pari paivaa sitten Melbourneen. Matka kestaa ihanat 12 tuntia , mutta onneksi yolla voi nukkua bussissa. Lahetaan 8 illalla ja saavutaan Melbourneen 8 aamulla.

Naiden lippujen kanssa meinasi kayda huonosti. Mentiin reppureissaajille tarkoitetulle matkatoimistolle kyselemaan hintoja. Varauduttiin 100 dollariin per hlo, mutta saatiinkin ne 86 dollarilla. Oltiin ihan liekeissa ja lahdettiin sen kunniaksi siiderille vaikka happy hoursit oli ohi:D Noh, loydettiin ihana terassi ja ostin siina meille siiderit (Emma lupas tarjota mut ma en luota rahoja sille, tuhlari). Sen jalkeen kavelin emma poytaan ja kippisteltiin sille kuinka halvalla ne saatiin. Alettiin suunnittelemaan reissua kunnes iski kauhea paniikki ja nousin taysia ylos. Ei hemmetti, missa meidan bussiliput? Juoksen suoraan baaritiskille, jossa mies nojaa meidan lippuihin. Repasin ne sen alta ja huusin et ne on meidan. Mies vaan katsoi mua ja sanoi et ota vaan :D Oli pikkasen lahella et oltais jouduttu ostaan uudet liput! Ja se mies sai varmaan traumoja musta :D

Seuraava vastoinkayminen tuli tanaan aamupalalla. Join rauhassa aamukahvia, kunnes Emma huutaa taysilla kadet ylhaalla et TORAKKAAA. Katsoin lattialle, jossa oli pieni torakka (hyttysen kaveri aussilaisittain) :D Sit Emma huutaa etta tapa se, sa olet torakkavastaava! Ma astuin sen paalle et se puolidelas :D Sit se jai satkimaan ja jouduin tappamaan sen kunnolla. Niita isoja torakoita odotellessa ton YHEN kans! Ainiin, sit se huusi kadulla et apuaaa, kastemato!!! huh huh :D

Viimeinen vastoinkayminen. Ollaan viela vahan sekaisin aikaerosta. Herattiin yolla samaan aikaan ja valvottiin kaksi tuntia. Keksittiin siina ohessa koodi. Meilla on kerrossanky niin morsetetaan natisuttamalla sita.  Jos toinen vastaa niin sekin on hereilla. Sit se vastoinkayminen: Oltiin eilen eri aikaan hereilla :D

-Paapi


Haluan lisata vastoinkaymisen, joka ei Paapista ollu sellanen! Illalla ennen nukkumaanmenoa pyysin Paapia alasangysta ojentamaan mulle laakkeen. Siella se hetken kaiveli ja mumisi jotain ja oli ojentamassa mulle laaketta, kunnes... "Oho, taa oliki vaara! Olin antamassa sulle imodiumii!" Sit se viela nauro peraan. Mua ei naurattanu kun mietin seurauksia...


-Emma

                                          Vastoinkayminen, joka ei haitannut. Vesisade.

Perilla

Nyt ollaan saavuttu perille Sydneyyn! Lennot meni yllattavan rennosti, me vaan nukuttiin suurin osa matkoista. Kiinan lentokentalla tosin oli vahan ongelmia, varsinkin nopeen vaihdon kanssa. Ne kun halus tutkia kaikki tavarat moneen kertaan ja meita jo kuuluteltiin lennolle. Lennolla sit mun edessa olevan penkin selkanoja sai vahan maistiasia mun kiinanhajusesta teesta pienen hepulin takia :) (Sydneyn Chinatownissa tanaan samat hajut tulvahti nenaan, ei oikein digattu)

Nyt majaillaan King Crossilla, mista on lyhyt matka keskustaan ja tanaan ollaankin kierrelty keskustaa lapi. Ma olin kartturina joten eksymisia tuli muutama, mut niista selvittiin. Paapi on meidan rahastonhoitaja ja koittaa saastaa kaikessa, joten se suuttu vahan ku ostin 5,5 dollarin keksipaketin, hups... (Paapin takia joudun pureskeleen ne pahvinmakuset keksit 20 kertaa ennen ku saan nielasta)

Vetta on tullu oikeestaan koko paiva, mut se ei oo haitannu. Ollaan niin innoissamme kaikesta. Hostellihuone on aika kaaoksen jaljilta, mut ihme kylla, ihan Paapin ansiosta. Ma oon osannu pitaa tavarat rinkassa! Nakymat ikkunasta on aika jees, Sydneyn oopperatalo ja Harbour Bridge nakyy suoraan. Meidan vaatteiden vaihtoo voi seurata laheiselta ulkoilmaravintolalta :)

Toita aateltiin hommata vasta pohjosesta, vaikka hostellin seinalla oli jo houkuttelevia tarjouksia. Haettiin mm. flyerin jakelijoita, johon vaatimuksena oli hyva ulkonako ja korkeet korot. Jatettiin valiin. Miehille ois ollu tarjolla topless-tarjoilijan paikka, siihen vaatimuksena oli ruskettunut tai valmiiksi tumma iho, seka hyva kroppa. Parempia tyotarjouksia odotellessa...

Koska vesisade loppu ja loma on alussa, aateltiin lahtee kaljalle :) Ma lupasin tarjota eksymisten takia! (Meidan yhteisesta matkakassasta)

-Emma

                                          Sydney Harbour Bridge

                                          Sydney Opera House