sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

Paikka, josta ei halua lahtea.

Eletaan talla hetkella niin parasta aikaa taalla Rainbow Beachilla! Me ollaan kylla saatu niin hullujen suomalaisten maine. Kaikki vaan nauraa meille. (Anteeks jo etukateen tanne tuleville suomalaisille, teita pidetaan aivan pimeina.) En tieda onko yks syy meidan tapa rentoutua. Oltiin siis matkalla tanne ja bussimatka kesti 14 tuntia. Ma sit ostin itelleni suomenkielisen kirjan ja ilosena aloin lukee sita bussissa. Paapi sit alko kinuaan et "lue pliis aaneen, ees pari sivua." No mahan sit luin ja eihan siita tullu loppua. Paapi tykkas kuunnella niin paljon et mun oli pakko jatkaa. Ja nyt se on niin koukussa siihen kirjaan etten saa ikina lukee sita yksin vaan mun on aina luettava sita aaneen niin et Paapi pysyy myos mukana. Ja kaikki tietaa sen nyt ja nauraa aina meille kun meidan teltasta kuuluu vaan mun aani. Kirja on semmonen 700 sivunen ja enaa on 100 sivua jaljella. Huhhuh, mun radioaani on ehka mennytta tan jalkeen :)

Ens viikolla saadaan muutama paiva rakoo tasta rankasta tyonteosta (lue Paapin kirjotus ylempaa niin tiedat kuinka rankasta :D) ja lahdetaan tsekkaan Fraser Island! Tehdaan omatoimireissu Paapin, Maxin ja Maxin auton kanssa, niin saastetaan rahaa. Toinen syy voi olla myos meidan dingo-pelko ja talla tavalla pystytaan nukkuun autossa. Muutama paiva sitten meidan naapurihostellista lahti ryhma sinne ja nyt yks miehista makaa sairaalassa Brisbanessa. Se oli sammunu metsaan ja dingot oli tullu syomaan sita. Eli nyt puuttuu korva ja muutamia paloja muutenkin siita miehesta. Eli terkkuja meidan aideille, luvataan olla sammumatta metsaan! :) Tosin dingot on aika helppo pelottaa pois huutamalla, eli voi olla et mun ja Paapin seurassa kukaan ei naa yhtaan dingoo.


Elama hymyilee, jee!


-Emma

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti