Wrong way, go back!

Aikaa on kulunut ja aivan liian paljon! Mutta sen kunniaksi, että näin Paapin nyt ekan kerran kesän jälkeen, päätettiin päivittää blogi. Australiasta on jo kotiuduttu ajat sitten, mutta onneks voidaan vielä palata niihin päiviin. Meillä oli nimittäin koko kesän ajan mukana se oma salainen päiväkirja, johon kirjoteltiin tän blogin ohella. Muisteltiin koko kesä sen avulla läpi ja ajateltiin nyt tulevan viikon aikana päivitellä ne meidän puuttuvat aussi-päivät tänne! Kesää muistellen nukutaan tuleva viikko kylki kyljessä mun Tornion kämpässä, päivitetään tää blogi tähän päivään ja mietitään mitä sitä ens kesänä keksis :)

Eli leikitään että nyt on: 13.8. (Halleluuja Paapilla on älykamera, joka tallentaa myös päivämäärät :D)

Lähtö Rainbow Beachiltä tapahtu sitten lopulta. Se veny viikolla (tai kahdella) siitä mitä suunniteltiin, mut lopulta päästiin kuitenkin lähteen. Viimenen päivä oli aivan kamala, piti sanoo heipat niille kaikille ihanille ihmisille, johon siellä oli tutustunu. Kaikki sen hostellin työntekijät, naapurihostellien työntekijät ja etenkin Maxille. Paapilla tuli suru puseroon jo bussimatkaeväitä ostaessa läheisestä leipomosta. Se kävi hakeen meille piet (sellaset piirakat mitä syötiin aina kun ei jaksettu laittaa ruokaa) ja alko itkeen kun tajus, että niitä oli yks liian vähän. 

Seuraavana etappina meillä oli Noosa. Aivan mielettömän kaunis paikka, mutta koska paikka josta lähdettiin oli niin ihana, ei oikein osattu nauttia siitä niin paljon kun ois voinu. Mentiin Basille yöks ja paikallisena se näytti meille Australian parhaat surffimestat ja mahtavan paikan, mistä katella auringonlasku. Rainbowlla kun oli tottunu siihen et auringonlasku oli nähtävä, oli paikka mikä tahansa. Se surffaus jäi tosin tiukan aikataulun takia kokeilematta. Tai suurempi syy tais olla se, että haluttiin et meillä jäi kokematta jotain niin olennaista, että on suuri syy palata takasin :) 

Seuraavana päivänä mentiin siihen huikeen kuuluisaan krokotiilimies-zoohon, eli Steve Irwinin perustamaan Australia Zoohon. Lapsi pääsi siis eläintarhaan ja rapsuttaan koalaa! Saatiin myös hirvee hepuli yhdestä krokotiilista, joka oli puskan takana piilossa. Se oli suoraan mun ja Paapin sarjakuvamaailmasta, eikä pystytty lopettaan nauramista! Se oli maastoutunu niin hienosti, pelkäsi ehkä Steven paluuta. Tai sit se oli vaan kyllästyny työhönsä :D Illalla matka jatku vielä Brisbaneen, missä meidät otettiin vastaan huikeella ilotulituksella! Okei, ehkä siellä oli käynnissä jotkut festarit, mut niille oli varmaan ilmotettu mihin aikaan meidän bussi oli perillä. 

-Emma 

                                                    Te ette nää mua!

                                          Perhe eläintarhassa, Max muuttu wallabiks :)