Ja matka jatkuu...

Nyt on jatkettu matkaa ja ikavoidaan Cairnsia. Aivan mahtava paikka ja tavattiin aivan ihania ihmisia. Varsinkin viimenen viikko kun asuttiin Nevanin luona ja saatiin viettaa aikaa sen ja Sydneyn kanssa. Me tapellaan edelleen Sydneyn kanssa siita missa joulupukki asuu, mutta onneks kaikki tan blogin lukijat tietaa totuuden :) Sydney oli muutenkin aivan mahtava persoona, se kun ei paljoo miettiny mita suustansa paasti. Sovittiin jotenkin hyvin sen kanssa saman katon alle kun ei kellaan meilla oikein taa suodatus toiminu. Se oli myos ihminen jolle sattuu ja tapahtuu niin paljon, etta joka ilta sai nauraa aivan hulluna sen toilailuille. Nevanin kanssa kerailtiin Kewarra Beachilta kuolleita rapuja meille ruuaks. Onneks ei tarvinnu lopulta syoda niita kun kokkausvuorot jakautu kun itsestaan ja saatiin joka ilta syoda yhdessa. Niin ja taidettiin me vahan gooniakin maistella... Viimesena iltana saatiin hyvat naurut kun laitettiin Paapin kans koko poppoolle pizzaa ja ykskaan pizza ei tainnu onnistua. Tai jos tykkaa raa'asta tai palaneesta pizzasta, niin niista kahdesta oli kylla valinnanvaraa. Ei kehdattu kertoo meidan opiskelutaustasta siina vaiheessa :D Kaiken kaikkiaan siis aivan mieleton viikko Nevanin luona ja varmasti yksi niista asioista mitka muistaa pitkaan.

Kaytiin myos vahan katteleen koralleita ja sademetsia sen viikon aikana (Paapi saa kertoo niista kohta lisaa) ja ma kavin hyppaamassa benji-hypyn. Onneks oli Sydney mukana, joka oli pari paivaa aiemmin hypanny sen 5 kertaa. Siina ennen ylos menoo mietin hetken oonko ihan valmis, mut Sydney tais paastaa muutaman kirosanan ja patisti mut sinne. Sit vaan mentiin! Toivottavasti saan videon jossain vaiheessa nakyviin, se on aika hulvatonta matskua. Eka hengailen siella ylhaalla innoissani ja juttelen niille tyypeille samalla kun ne koyttaa mun jalkoja. Sit tulee se vaihe kun pitaa menna reunalle ja mun ilme on aika nakemisen arvonen. Paastaan aika monta kirosanaa, naytan silta etta pyorryn ja lopulta onnistun hyppaan. Mulla ei vielakaan oo pienintakaan hajua miten tein sen. Ja siita paa alaspain hengausvaiheesta muistan sen et huusin Paapille ja Sydneylle et mulla on kauhee kramppi takapuolessa ja kaikki siina maisemakahvilassa paivakahveella olevat mummot saatto vetaa sufeet vaaraan kurkkuun.

Nyt siis ollaan paasty parin tunnin matka East Coastia alaspain ja majaillaan Mission Beachilla hostellissa. Huomenna Paapi kay hyppaan laskuvarjohypyn ja kaytiin varmuuden vuoks syomassa tanaan kunnon pihvit (okei, ne oli myos superhalvat) et Paapin viimeinen illallinen oli varmasti hyva :D Ei vaan, eikohan toi kaistapaa sielta tuu elavana takas! Huomenna sit matka jatkuu Townsvilleen, etta ollaan joskus perilla hostellissa missa meita odottaa tyot. Taa alkuloma kun on mennyt aika lomaillessa. Onneks osataan ettia noi ilmaset asumispaikat, joista saa aivan varmasti myos parhaat kokemukset!

-Emma