tiistai 5. kesäkuuta 2012

vastoinkaymisia

Tanaan on viimeinen paiva sydneyssa pariin kuukauteen. Ostettiin bussiliput pari paivaa sitten Melbourneen. Matka kestaa ihanat 12 tuntia , mutta onneksi yolla voi nukkua bussissa. Lahetaan 8 illalla ja saavutaan Melbourneen 8 aamulla.

Naiden lippujen kanssa meinasi kayda huonosti. Mentiin reppureissaajille tarkoitetulle matkatoimistolle kyselemaan hintoja. Varauduttiin 100 dollariin per hlo, mutta saatiinkin ne 86 dollarilla. Oltiin ihan liekeissa ja lahdettiin sen kunniaksi siiderille vaikka happy hoursit oli ohi:D Noh, loydettiin ihana terassi ja ostin siina meille siiderit (Emma lupas tarjota mut ma en luota rahoja sille, tuhlari). Sen jalkeen kavelin emma poytaan ja kippisteltiin sille kuinka halvalla ne saatiin. Alettiin suunnittelemaan reissua kunnes iski kauhea paniikki ja nousin taysia ylos. Ei hemmetti, missa meidan bussiliput? Juoksen suoraan baaritiskille, jossa mies nojaa meidan lippuihin. Repasin ne sen alta ja huusin et ne on meidan. Mies vaan katsoi mua ja sanoi et ota vaan :D Oli pikkasen lahella et oltais jouduttu ostaan uudet liput! Ja se mies sai varmaan traumoja musta :D

Seuraava vastoinkayminen tuli tanaan aamupalalla. Join rauhassa aamukahvia, kunnes Emma huutaa taysilla kadet ylhaalla et TORAKKAAA. Katsoin lattialle, jossa oli pieni torakka (hyttysen kaveri aussilaisittain) :D Sit Emma huutaa etta tapa se, sa olet torakkavastaava! Ma astuin sen paalle et se puolidelas :D Sit se jai satkimaan ja jouduin tappamaan sen kunnolla. Niita isoja torakoita odotellessa ton YHEN kans! Ainiin, sit se huusi kadulla et apuaaa, kastemato!!! huh huh :D

Viimeinen vastoinkayminen. Ollaan viela vahan sekaisin aikaerosta. Herattiin yolla samaan aikaan ja valvottiin kaksi tuntia. Keksittiin siina ohessa koodi. Meilla on kerrossanky niin morsetetaan natisuttamalla sita.  Jos toinen vastaa niin sekin on hereilla. Sit se vastoinkayminen: Oltiin eilen eri aikaan hereilla :D

-Paapi


Haluan lisata vastoinkaymisen, joka ei Paapista ollu sellanen! Illalla ennen nukkumaanmenoa pyysin Paapia alasangysta ojentamaan mulle laakkeen. Siella se hetken kaiveli ja mumisi jotain ja oli ojentamassa mulle laaketta, kunnes... "Oho, taa oliki vaara! Olin antamassa sulle imodiumii!" Sit se viela nauro peraan. Mua ei naurattanu kun mietin seurauksia...


-Emma

                                          Vastoinkayminen, joka ei haitannut. Vesisade.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti