retket

Sunnuntaina oltiin Emman kanssa valliriutalla. Talla kertaa oltiin jopa ajoissa liikkeella.Vene lahti aamulla kahdeksan aikaan. Varttia myohemmin tuli hirveat aallot ja mentiin kannelle ottamaan aurinkoa ja katsomaan merta. Oli aurinkoinen, mutta todella tuulinen paiva. Aallot tuntuivat mahassa asti. Nautimme matkasta, mutta muut ihmiset alkoivat oksentamaan. Ensimmainen snorklaus alkoi parin tunnin paasta lahdosta. Uimme valliriutalle ja snorklasimme. Oli vaan aika jumppa kun lopetti uimisen niin muutaman minuutin paasta ajautui takaisin veneelle. Se oli silti sika hauskaa ja naimme koralleita. Sen jalkeen soimme lounaan ja aloimme menna kohti seuraavaa riuttaa. Makasimme Emman kanssa veneen etuosassa, jossa aallot tuntuivat eniten mahassa. Jokaisella isolla aallolla huusimme ja nauroimme. Muita ei varmaan naurattanut oksennuspussi naamalla. Vaikka olen ollut paljon veneissa niin voin kertoo etta nama aallot olivat isoimpia IKINA! Toisen sukelluksen jalkeen henkilokunta kehoitti meita siirtymaan taakse aaltojen takia. Me vaan naurettiin ja sanottiin etta ollaan huvipuistossa, ei haluta siirtya. Ne katsoi ihan ihmeissaan, etta ihan miten haluatte. Sitten alkoi viini- ja juustotarjoilu. Yksi mukava nainen sai viinit paallensa aaltojen takia. Me Emman kanssa viinin ammattilaisina joimme ne heti pois. (ettei happane tai jotain :D) Oli aivan upeata ja yksi miehistosta otti kitaran ja alkoi laulamaan. Han lauloi meille biisin ja olimme niin otettuja etta ostimme hanen levynsa. (ollaan vahan helppoja :D) Paiva oli mahtava. Sen jalkeen olimme ihan poikki ja saimme kyydin Nevanille. Bussimatkan keskustelu TODELLA vasyneena: Paapi sanoo: Emma, oletko huomannut, etta ihmisilla on paljon uima-altaita? Emma sanoo: Joo, ma nain just yhden vesiliukumaen ilman uima-allasta. Paapi sanoo: Aijaa, Ookko varma ettei se ole tavallinen liukumaki? Emma sanoo: Totta, Se muuten oli! Kaytiin tama keskustelu aivan pokalla ja sen jalkeen naurettiin koko loppu matka talle! Hyva paiva!



Maanantaina vuorossa oli Cape Tripulation eli sademetsaretki. Olimme jalleen kerran ajoissa. Menimme Australian toiseksi hienointa maisemareittia sinne (ensimmaiseksi hienoin jo nahty :D). Kavelimme sademetsissa ja siella vahan satoi, muttei se meita haitannut. Vierailimme pienessa ihanassa kaupungissa Port Douglasissa, jossa oli aivan ihana kirkko. Kirkon takaseinassa oli iso ikkuna, josta nakyi rannalle. Aivan unelma haakirkko. Sitten tuli lounas, ja me oltiin SAASTETTY! Otetaan hei omat evaat. Meilla oli valkosta leipaa, tomaattia ja tonnikalaa. Kun olimme tayttaneet leivat, meinasimme oksentaa ne ulos. Aivan jarkyttavaa, mutta jalleen kerran, PELKKAA SAASTOO!!! Ens kerran ostetaan kylla lounas. Sen jalkeen lahdimme krokotiiliveneelle. Kun nahtiin eka krokotiili niin Emma sanoi mulle vihaisesti, etta eihan toi liiku, olen ihan varma, etta se on teko krokotiili joita noi pistaa tanne ettei ihmisille tule paha mieli jos ne ei nae yhtaan oikeata. Yritin selittaa, etta on se aito, se ei vaan aina liiku. Onneksi se liikkui lopulta, etta Emma uskoi. Sitten nahtii monia muita krokotiileja, kaarmeita ja lintuja. Nahtiin myos pikku krokoja ja yksi kroko ui meita vastaan. Se oli mahtavaa!! Retken lopussa oltiin taas niin vasyneita, etta naurettiin loppumatka ja muilla meni taas hermot! Meilla oli kivaaa!!!

-Paapi